tiistai 10. maaliskuuta 2015

Stephenie Meyer - Vieras



Ensimmäinen kirja-arvostelu tämän blogin historiassa, mutta ei ensimmäinen, jonka olen tehnyt, sillä olen arvostellut kirjoja aiemminkin. Tämä arvostelu koskee Twilight sagan kirjoittajan Stephenie Meyerin kirjoittamaa kirjaa Vieras, joka eroaa Twilight sagan tyylistäkin selkeästi. Vieras - kirjasta on tehty samanniminen elokuva vuonna 2013. 

Suosittelisin Vierasta nuorille aikuisille, sillä tämä on Meyerin ensimmäinen aikuisiässä oleville suunnattu kirja. Kirja on tyylilajiltaan scifityylinen, joten se sopii sellaisille, jotka scifikirjoja tykkää muutenkin lukea. 


Suomentanut: Pirkko Biström
Englanninkielinen alkuteos: The host by Stephenie Meyer
Kustantaja: WSOY

Sivumäärä: 720


Takakannen teksti: 
Sieluiksi kutsutut näkymättömät viholliset ovat valloittaneet maapallon. Pienet tunkeilijat ovat asettuneet asumaan ihmisten pään sisään vieden ruumiilta heidän omat sielunsa. Suurin osa ihmiskuntaa on jo tuhoutunut, kun yksi viimeisimmistä jäljellä olevista ihmisistä, Melanie Stryder, napataan.

Vaeltajaa, jolle annetaan Melanien vartalo, on varoitettu ihmisenä elämisen haasteista, tunnekuohuista ja elävistä muistoista. Uudessa kehossaan hän joutuu kuitenkin kohtaamaan odottamattomia vaikeuksia: hänen vartalonsa entinen omistaja kieltäytyy luovuttamasta mieltään tunkeilijalle ja haihtumasta pois.

Vaeltaja yrittää selailla Melanien ajatuksia toivoen pääsevänsä maapallolla vielä sinnittelevän ihmisten vastarintaliikkeen jäljille. Melanie kuitenkin täyttää päänsä kuvilla miehestä, jota hän rakastaa ja joka yhä elää jossakin piileskellen. Vaeltaja ei enää voi erottaa itseään ruumiinsa haluista, joten hänkin alkaa kaivata miestä, joka sielujen pitäisi oikeastaan tuhota. Melaniesta ja Vaeltajasta tulee tahtomattaan liittolaiset, kun he lähtevät vaaroja uhmaten etsimään miestä, jota he kumpikin rakastavat.




Kirja on saanut paljon positiivista palautetta, ja juuri sitä se tulee minultakin saamaan. Stephenie Meyer on kirjailijana hämmästyttävän loistava! Vaikka hänen tarinansa hahmot ainakin tämän kirjan tapauksessa kärsivät paljon, onnistuu hän silti täyttämään kirjansa valolla ja hyppysellisellä toivoa. Kirja vaikutti minuun paljon, ja se todella pisti ajattelemaan asioita. Siitä tosin on jo useampi vuosi, kun olen tämän kirjan lukenut, mutta muistan miettineeni monesti kirjan aikana syvällisempiä asioita.

Pidän Stephenien tyylistä kirjoittaa ja Meyer onkin yksi suosikkikirjailijani. Meyerin tyyli kirjoittaa on ainutlaatuinen ja sulava. Hän todella osaa herättää lukijoissaan erilaisia tunteita. Paljon. Yhtenä hetkenä voit olla iloinen, toisena itkeä ja kolmantena olla ärsyyntynyt tai jopa vihainen - se kaikki aiheutuu Meyerin tavasta kirjoittaa ja saada ihmiset elämään täysillä kirjan mukana. 


Vieras todellakin pitää lukijansa otteessaan alusta loppuun saakka. Kirja kuvataan miltei kokonaan Vaeltajan näkökulmasta, mutta Melanie on koko matkan mukana. Minulle oli yllätys, että kirja oltiin kerrottu kokonaan Vaelin näkökulmasta, mutta se oli ihan mukavaa vaihtelua Stephenien esikoisromaanisarjalle, Twilightille, jotka olivat kaikki kerrottu Isabella Swanin näkökulmasta, mutta viimeinen osa tosin jaettu niin, että ensin oli Bella, sitten Jacob Black ja taas Bella, joka lopetti kirjan. 

Olin kai tältäkin odottanut, että asia kuvattaisiin Melanien näkökulmasta ja kaikki tapahtuisi Melin pään sisällä - vaan eipäs niin käynytkään. Yleensä kirjoissa asiat tapahtuvat sorretun näkökulmasta, tässä tapauksessa ihmisten - mutta tässä päästiin tarkkailemaan suoraan valloittajia eli Sieluja. Vaelin lukijat saavat huomata hyvin erilaiseksi kuin muut sielut, ainakin ajatusmaailmaltaan.


Sieluja oli sekä hyviä että pahoja, Suurin osa heistä oli lempeitä, mutta oli myös ilkeitä Sieluja, kuten esimerkiksi kirjassa tutuksi tuleva Sielu nimeltä Etsijä, joka haluaa saada kaikki loputkin ihmiset kiinni ja hävittää ihmiset universumista. Hän ei arkaile edes tappaa saadakseen ihmiset häviämään. 


No, mitäpä ne kirjat olisivat ilman rakkautta? Jokaisessa tarinassa parasta on rakkaus, kuten Stephenie itsekin toteaa. Kolmiodraamalta (vai onko tässä melkein jo neliodraama kyseessä, sen verran monimutkainen on tilanne..) ei tässäkään kirjassa valitettavasti voitu välttyä, mutta toisaalta asetelma on sentään erilaisempi kuin yleensä - Melanien tietoisuus vetää Vaelia vääjäämättä kohti Jaredia, mutta Vaeltaja itse ei ole varma mitä hän todella tuntee.

Kirjassa oli hiukan niitä tylsempiäkin kohtia, jolloin ei oikeastaan mitään tapahtunut, vaan se saattoi olla pelkkää mielensisäistä pohdintaa ja ajattelua, mutta kun niiden kohtien ohi pääsi, alkoi taas aikalailla tapahtua ja silloin kirjaa ei käsistään malttanut laskea lainkaan!

Jännitin paljon Vaelin ja Melanien kanssa heidän matkansa aikana. Olin kirjan lopetukseen ihan tyytyväinen kaikin puolin, vaikka se vähän yllättikin. Odotin pahempaa. 

Kirja ansaitsee minulta neljä tähteä, joten se pärjäsi suhteellisen hyvin!


Näin muut ovat kirjasta sanoneet:

''Stephenie Meyer on hämmästyttävä ilmiö - hahmojensa kärsimyksistä huolimatta hän täyttää tarinansa valolla ja toivolla'' - Orson Scott Card

''Fantastinen, nerokas, pohdiskeleva ja vaikuttava romaani. Vieraan tulisi ilmestyä varoituskyltin kera: ''Kirja sieppaa sinut mukaansa, eikä päästä sinua otteestaan ennen illan pikkutunteja. Se herättää ajatuksia ja koskettaa pitkään vielä viimeisen sanan jälkeenkin.''
   Stephenie Meyer kirjoittaa mestarillisesti - hän on kuin sekoitus Stephen Kingiä ja Isaac Asimovia'' - Ridley Pearson

''Kiehtova, ainutlaatuinen psykologinen trilleri'' -Katherine Neville
   

sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Lukemattomia tarinoita

Lukijana olen intohimoinen, mutta kuitenkin sen verran omistushaluinen, että mulla on pakko olla kaikki omassa kirjahyllyssä, mikä on syy siihen, miksei mulla ole kirjahyllyssä nykyään enää tilaa. Lukemaan aloitin joskus ala-asteella, kun äiti ei enää meille lukenut. Äiti oli aiemmin lukenut meille lastenkirjoja ja meidän vanhetessa hiukan, Pottereiden ensimmäisen osan. Äiti luki myös Salaisuuksien kammion muistaakseni puoleen väliin. Lopulta kyllästyin itse odottamaan, ja luin sen itse loppuun. 
   Aloitin siis lukuharrastukseni Pottereista, mitkä eivät ole mitään helppolukuisia, koska nimet ovat haastavia jopa lausua niin voitte kai kuvitella, minkälaista niitä oli lukea juuri lukemaan oppineena. Mutta oli se hieno fiilis, kun kirjan sai loppuun ja pystyi uppoutumaan uuteen tarinaan!



Tällä hetkellä mulla on kesken kaksi kirjaa ja kirjahyllyssä odottaa ainakin kymmenisen kirjaa, että pääsisin lukemaan. Ja voin vakuuttaa, että sormet syyhyää joidenkin kansia koskettaessa, jos sattuu olemaan sarja, johon olen korviani myöden rakastunut. Harva sarja pääsee niin syvälle minua koskettamaan, mutta kyllä niitäkin timantteja joskus löytyy!

Keskeneräisenä mulla on hyllyssä ainakin YouTubestakin joillekin tutun JossuTossun eli Johanna Bormanin esikoiskirja Terapiaa, joka perustuu samannimiseen lyhytelokuvaan, joita Johanna ystävineen kuvaa harrastuksekseen. Olen katsonut Johannan YouTubekanavalta jokaisen lyhytelokuvan ja sketsin. Ne ovat ihan hauskoja, mikäli niihin osaa suhtautua oikeanlaisella huumorilla eikä ota kaikkea vakavasti. 


Sen lisäksi kesken on myös äidin ja tyttären kirjoittaman kirjasarjan yhdeksäs osa. Tämä kirjasarja on todella suosittu ihan maailmanlaajuisesti, ja olen itse aivan rakastunut tähän sarjaan. Kyseessä on PC. Cast & Kristin Castin kirjoittama Yön talo - sarja, josta minulla on yllä olevassa kuvassakin näkyvä 9.osa, Määrätty, kesken. Jos pidät fantasiasta ja vähän erilaisista vampyyrikirjoista kuin Twilight - suosittelen lukemaan tämän sarjan!
   Sarjan kirjat ovat mukaansa tempaavia ja imevät täysin omaan taianomaiseen maailmaansa. Ne on aivan pakko lukea kaikki, sillä tätä sarjaa ei voi kesken lopettaa, koska osat loppuvat yleensä niin, että seuraavaa osaa jää odottamaan aina. Mulla odottaakin tämän sarjan 10.osa hyllyssä, kunhan saan tuon 9.osankin luettua, sillä sitä olen lukenut jo kauan. Normaalisti olisin sen lukenut jo aikaa sitten, mutta koska nykyään lähes kaikilla - myös minulla - on älypuhelin, joka vie paljon aikaa, on lukeminen hieman jäänyt taka-alalle, mikä minusta on todella surullista, sillä rakastan kirjoja ja niiden sisältämiä tarinoita!


Kuvassa näkyy kaikkien kirjojen takana tuo sinikantinen kirja, joka on viimeisin ostokseni kirjakaupasta ja ehkä käytännöllisin ostos, mitä olen mukien lisäksi ostanut. Lukupäiväkirja, jonka hinta näyttää nyt olevan Suomalaisessa Kirjakaupassa 12,95€. Itse ostin tuon tammikuun alemyynneistä hiukan halvempaan hintaan... Hinta taisi silloin olla 5€. Lukupäiväkirja on ainakin toistaiseksi vielä tyhjä, mutta sinne varmasti tulee sisältöä ajan kanssa ja sen avulla on helpompi tehdä kirja-arvosteluja tänne. 


Lukemista odottamassa puolestaan on ne about 10 kirjaa, joista osan olen sukulaisilta saanut, koska he eivät niitä tarvitse tai lue. Lukemattomana hyllyssä on Flavia Bujor - Ennuskivien mahti, PC. Cast & Kristin Cast - Yön talo 10: Salattu, Geoffrey Huntington - Korppikartanon salat 1: Yönsiiven velhot ja Geoffrey Huntington - Korppikartanon salat 2: Demoninoita. Lisäksi on vielä muutama muu, mutten luettele tässä kaikkia kymmentä. Mulle on kertynyt vuosien saatossa jo niin paljon kirjoja, ettei kirjahyllyssä enää ole tilaa kunnolla, mihin on ehkä osasyynä se, että olen lukijana sellainen, etten tykkää lainailla kirjoja kirjastoista vaan ostan ne kirjakaupasta. Kaikki. Hyvin harvoin lainaan kirjoja kirjastosta. Kirjastoista saatan lainailla vaikka musiikkia tai äänikirjoja.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...