perjantai 26. kesäkuuta 2015

Lukumaraton


Osallistuin tänään kirjabloggaajien kesälukumaratoniin. Aloitin jo eilen klo 17:04 ja luin eilisen päivän aikana noin 136 sivua. Tänään luin loput, mitä jaksoin. Lukumaraton tulokseni on 217 sivua, koska jaksamiseni loppui noin klo 15 ja ystäväni Laura pyysi minua kaupungille kanssaan.
Loppuaika lukumaratonistani meni siis kaupungilla ja täytyy myöntää, että kaipasin sitä, vaikka pidinkin maratonin aikana välillä pitkiäkin taukoja.
   Tämä ei alunalkaenkaan ollut mikään nopeuskisa, mutta pakko sanoa, että mikäli minulla ei olisi luki- ja hahmotushäiriötä, sujuisi lukeminenkin nopeammin.
Sain kuitenkin luettua ala-asteaikanani lukemani sarjan viimeisen osan. Tuo sarja on Frendeja, kundeja - sarja, johon olin silloin aivan rakastunut, mistä kertookin kaapissa olevat sarjan kaikki muut osat.
   Lukumaraton sujui ihan mukavasti osaltani ja luinkin myöhään yöhön ennen kuin silmäluomet alkoivat mennä väkisin kiinni.
Osallistuitko sinä maratoniin? Jos osallistuit, minkä verran sait luettua 24 tunnin aikana?

torstai 25. kesäkuuta 2015

Kesälukumaraton 5


Kirjabloggaajat järjestävät joka kesä lukumaratonin, joka kestää vuorokauden. Tarkoituksena on lukea mahdollisimman paljon. Maraton kestää koko huomisen (26.6.2015) päivän ja tarkoituksena on lukea mahdollisimman paljon.

Itseäni kiehtoo ajatus siitä, että saan koko päivän lukea kirjoja ja koska ei ole kouluakaan, en näe esteitä sille. Valitsin haasteeseen neljä eri kirjaa, joista ainakin osan aion saada luettua huomisen vuorokauden aikana.
   Tosin sain tänään käsiini viimeisen osan eräästä kirjasarjasta, jota luin ala-asteaikanani, joten saatan aloittaa jo tämän päivän aikana.

Päivittelen tähän liittyen myös somea, joten seuraa projektin edistymistä minun osaltani täällä, facebookissa & Instagramissa. Linkit someihini löydät "SOME♥" - välilehden takaa.

keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Kirjabloggaajat facebookissa

Hei kirjabloggaajakolleegani!

Tein facebookiin kirjabloggaajille ja muuten vain lukemista harrastaville ihmisille oman ryhmän, jossa voi keskustella & voidaan tehdä kimppapostauksia ym.

Käy ihmeessä liittymässä ryhmään, jos pidät kirjablogia tai luet muuten vain.
Ryhmään saa linkkailla omaa blogia, kun olen saanut siihen tarkoitetut kuvat väsättyä.
Siihen voi mennä vähän aikaa, jos en sitten saa joltain ystävältäni apua, koska en omista kuvanmuokkausohjelmaa omalla koneellani. Ainoa sellaista edes etäisesti muistuttava koneellani on Paint ja sitä en tykkää käyttää :D

Ryhmään pääset tämän linkin kautta: kirjabloggaajat ja lukemista harrastavat

Uudelleen luettavat kirjat

Näin Kirjamaailma-blogissa tälläisen postauksen ja inspiroiduin tekemään siitä oman versioni.
Toki luen mm. J.K. Rowlingin Harry Pottereita uudelleen tietyin väliajoin ja osaan muutaman osan tapahtumat ulkoa, mutta en toisista muista puoliakaan. Minulla ei ole luetut - listaa, enkä pääse katsomaan kirjahyllyäni mökkikesän tähden, mutta kerron nyt ne mieleen tulevat kirjat, jotka haluan ja aion lukea uudelleen. Kirjoitan niistä varmaan tännekin ajatuksiani ylös ja se myös helpottaa teidän päätöstänne siitä, luetteko kirjan vai ettekö lue.

Tätä projektia en pääse ikävä kyllä aloittamaan ennen loppukesää, koska minulla on vielä ainakin neljä kirjaa odottamassa lukemista. Tavoitteenani on lukea suurin osa loman aikana, joten minun täytyy siis kulkea lähes joka paikassa kirja kainalossa. Omalla kohdallani uudelleen lukemista kaipaavat ainakin seuraavat kirjat:


J.K. Rowlingin Harry Potterit:
Nyt tarkoitan kaikkia sarjan seitsemää kirjaa, sillä suurimmasta osasta en muista puoliakaan ja minusta on ihanaa lukea Harryn seikkailuista uudestaan ja rakastua uudelleen tiettyihin hahmoihin kirjoissa. Suosikkejani näissä ovat mm. Remus Lupin, Albus Dumbledore, Tonks, Weasleyn perhe sekä moni muu hahmo.










Rick Riordanin Percy Jackson-sarja:                      
Lukiessani Olympoksen sankerit - sarjaa, tuli minulle ihan todenteolla ikävä Percyn mahtavaa kertojanääntä ja Riordanin minämuotoista tyyliä hänen kirjoittaessaan Percy Jackson - sarjaa. Percy on aivan mahtava ja niin ihana hahmo, ettei hänen seikkailuitaan malta lopettaa kesken! Ja tottakai haluan seurata myös Annabethin ja Groverin elämää sekä Olympoksen jumalten ja jumalattarien.





Rick Riordan: Kanen aikakirjat:
Tässä sarjassa minua kiehtoo erityisen paljon sisarusten, Carterin ja Sadien tarina sekä Egyptiläiset jumalat. Carter ja Sadie yrittävät koko sarjan ajan pelastaa isäänsä, joka katoaa salaperäisesti. Nämä kirjat ovat hyviä, vaikka eivät omasta mielestäni yllä lähellekään Percy Jacksoneita, joissa käsitellään Kreikan mytologiaa, johon olen silmittömästi rakastunut. Mutta täytyy myöntää, että onhan minulla ollut ikävä myös Carteria & Sadiea.   






Justin Simper: Vampiraatit - sarja
Minun on tosiaan ikävä Connoria & Gracea.
Ikävä kyllä tässä sarjassa osia on kaikkiaan 7, joista vain 3 on suomennettu.
Minulta löytyy nuo kaikki kolme omasta hyllystä. On mukava päästä uudestaan tutustumaan Connoriin & Graceen ja tietysti seurata heidän seikkailuitaan Vampiraattien matkassa.
   Kirjasarja sijoittuu vuoteen 2505, ja kertoo kaksoissisaruksista Grace ja Connor Tempestista, joiden äitiä ei kirjasarjan alussa tunneta ja majakanvartija-isä Dexter kuolee lasten ollessa 14-vuotiaita. Lapset eivät halua orpokotiin eivätkä hienostoperhe Busbyjen luo (jonne jompaankumpaan heidät olisi pakotettu asumaan), joten he karkaavat asuinpaikastaan Puolinkuupoukamasta merelle edesmenneen Dexter Tempestin pienellä purrella, Louisianan Leidillä.
                                                                     

tiistai 9. kesäkuuta 2015

P.C. Cast & Kristin Cast: Yön talo 9 - Määrätty

Voiko rakkaus voittaa pahuuden taistelussa? Zoey on vihdoin kotona Stark rinnallaan ja yhdessä he valmistautuvat kohtaamaan Neferetin. Yön talossa vaikuttavat kuitenkin uudet voimat: vaarallisimpana Neferetin salainen ase, teinipoika Aurox, joka on kuitenkin myös jotain muuta kuin miltä päällisin puolin näyttää. Paljastuuko Neferetin todellinen luonne ennen lopullista tuhoa? Ehtiikö Zoey loihtia Auroxin pinnan alla lymyilevän ihmisyyden esiin? 


Tämä kirja on pieni ikuisuusprojekti. Olen lukenut tätä todella kauan. Normaalisti olisin saanut tämän luettua ehkä muutamassa viikossa, mutta jälleen kerran syy on älypuhelimeni. Minulla on tapana katsoa iltaisin ohjelmia puhelimella katsomosta tai viaplaysta. Nyt kuitenkin yritän skarpata lukuprojektieni kanssa, sillä minulla on luettavana vielä tämän sarjan kymmenes osa ennen kuin pääsen lukemaan yhdennettätoista osaa.... Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että sarja saisi jo pikku hiljaa lähentyä loppua. 

Äidin ja tyttären kirjoittama Yön talo - sarja on mennyt jo kahdella kirjalla yli Pottereiden lukumäärän, mikä minusta on jo hieman liikaa. En sano, etten rakastaisi Yön taloa & haluaisi seurata, kuinka Zoeyn tarina etenee, mutta tarina on jo jonkin aikaa junnannut paikallaan, eikä kirjasarjassa ole tapahtunut paljon mitään isompia muutoksia. Varoitan nyt etukäteen jo, että arvostelu tulee sisältämään pieniä juonipaljastuksia jos nyt ei muista kirjoista niin ainakin tästä kirjasta.

Kahdeksan kirjaa sitten sarjan alussa muistan olleeni innoissani lukiessani Zoeyn merkitsemishetkestä, seikkailuista Tulsan Yön talossa sekä myös Zoeyn silloisen poikaystävän ja myöhemmin leimautuneen puolison, Heathin tarinaa eteenpäin. Myös töykeähkö Afrodite, joka monta kirjaa eteenpäin tuosta ensimmäisestä kirjasta, alkoi olla Zoeyn ystävä, veti minua myös puoleensa niin kuin myös Zoeyn entinen vampyyripoikaystävä Erik, joka tällä hetkellä tässä yhdeksännessä kirjassa on Etsijä. Hänen tehtävänään on merkitä uusia vampyyritulokkaita. 

Zoeyn tarina on niin kiehtova, että suosittelen lukemaan sarjan jokaisen kirjan alusta loppuun, vaikka se alkaa ainakin tämän Määrätyn kohdalla hieman kyllästyttää, kun mitään radikaalia muutosta miekkamestari Lohikäärmeen kuolemaa lukuun ottamatta ei tapahdu. Zoeyta vaivaa edelleen raastava sydänsuru, joka johtuu hänen äitinsä murhasta, jonka Neferet aiheutti vain saadakseen itselleen aseen, Auroxin.

Thanatos - vampyyri ylipapitar, ylimmän neuvoston jäsen - alkaa yllättäen opettaa Yön talossa Zoeyta ja hänen kavereitaan ja vartioi näin myös samalla Neferetiä, joka on täydellinen pimeyden palvelija ja osaa taitavasti olla näyttämättä sitä muille. 

Kirjassa esiintyy jonkin verran kirjoitusvirheitä, mutta eivät ne suuremmin haittaa lukutahtia. Annan vain plussaa kirjan suomentaneelle Inka Parpolalle, sillä mikäli uusia kirjoja tähän sarjaan ilmaantuu tätä vauhtia, täytyy suomentajankin olla taitava ja ehtiä suomentamaan kirja siihen varatussa ajassa. Se ei ole helppoa työtä, kuten ei tälläisen tarinan jatkaminenkaan kirja kirjalta eteenpäin. 

Itse aion jatkaa sarjan loppuun saakka, koska sisälläni asuva pieni fanityttö janoaa tietää, kuinka Zoeyn loppujen lopuksi käy. Selviääkö hän hengissä Neferetistä ja koko maailmaa uhkaavasta sodasta? Onnistuuko hän estämään sen? Kuinka käy Auroxin, jonka osa Heath on? 

Siitä huolimatta, että minua kyllästyttää, tarina on hyvä ja mukaansatempaava. Jatkan sen loppuun, vaikka kuinka kyllästyttäisi ja tympisi. Haluan tietää, kuinka loppujen lopuksi käy. 

Kuten mm. Riordanin Olympoksen sankarit - sarjassa, jonka sain juuri loppuun, tässäkään ei ole vain yhtä kertojaa, vaan heitä on useampi. Tässä kirjassa ääneen pääsevät ainakin Refaim, Stevie Rae, Zoey, Neferet, Kalona, Lohikäärme, Shaunee & Lenobia. Voi olla, että kertojia oli enemmänkin, mutta tässä on ainakin suurin osa.

Erityisen rakastunut olen tässä sarjassa Zoeyn lisäksi mm. Damieniin, jonka ihana, rakastettava luonne ja hieman tyttömäinen käytös saavat minut kerta toisensa jälkeen hymyilemään. Damien on ollut alamaissa menetettyään Neferetin tappamana kumppaninsa Jackin, mutta käyttäytyy kuitenkin ystäviensä nähden normaalisti jo. Damien lukee paljon ja siitä syystä saa näpäytettyä muita aina välillä hyvän sanavarastonsa ansiosta.

Jotta tästä arvostelusta ei tule mitään hirveän pitkää, sanon vielä sen verran, että tarinan juoni sen pituudesta huolimatta toimii hyvin ja loppuun luettu kirja jättää lukijan aina haluamaan lisää ja suorastaan janoamaan seuraavaa osaa. Suosittelen, että tutustut Zoeyn maailmaan ja tämän ystäviin.

Sarjassa aiemmin ilmestyneet kirjat Merkitty, Petetty, Valittu, Piinattu, Vainottu, Lumottu, Kahlittu & Vapautettu.

Arvosana: 5-
Kirjailija: P.C Cast & Kristin Cast
Kirjan alkuperäisnimi: Destined. A house of Night Novel
Suomentaja: Inka Parpola
Kustantanut: Otava
Luettavaksi: Oma kirjahylly

torstai 4. kesäkuuta 2015

Rick Riordan: Olympoksen sankarit 5 - Olympoksen veri

 Minä olen Haadeksen poika. Menen minne haluan. Pimeys on minun perintöni.

Argo II:n miehistö on matkalla Peloponnesoksen ympäri taistellakseen maaemo Gaiaa ja tämän ylösnousseita jättiläisiä vastaan. Samaan aikaan Gaia yrittää hyötyä kreikkalaisten ja roomalaisten välirikosta.
   Maaemon julmana suunnitelmana on uhrata Ateenassa kaksi puolijumalaa kukoistaakseen itse täysin voimin. Miten Percy ja kumppanit pystyvät taistelemaan Gaian mahtavaa armeijaa vastaan? Viimeisenä keinona on matkata taistelemaan vaaralliseen Ateenaan.

Olympoksen sankarit- sarjassa ilmestyneet aiemmin ovat Eksynyt sankari, Merenjumalan poika, Athenen merkki & Haadeksen talo. Percy Jackson seikkailee myös viisiosaisessa Percy Jackson- sarjassa!


Ihan ensimmäiseksi haluan kiittää Otavaa arvostelukappaleesta, kiitos! (:
Nyt haluan vain itkeä. Taas on aika sanoa hyvästi upealle puolijumalalle nimeltä Percy Jackson! Lupaan, etten unohda sinua koskaan, Percy ja tulen seuraamaan seikkailuitasi vielä monet kerrat uudelleen.

Tämän kirjan aikana rakastuin silmittömästi myös Haadeksen poikaan, Nico Di Angeloon sekä Juppiterin poikaan, Jason Granceen ja Hefaistoksen poikaan Leo Valdeziin. Kaikki kirjassa olevat hahmot ovat upeita ja jokainen omalla tavallaan tärkeä minulle. Reyna yllätti positiivisesti minut ja pääsin myös tutustumaan häneen paremmin.

Minua eivät pienet kirjoitusvirheet haitanneet monen kanssabloggaajan tavoin, vaan kirja piti otteessaan alusta loppuun jännityksen käydessä sietämättömäksi ja pelon tiivistyessä tarinan edetessä. Riordanin ainutlaatuinen kirjoitustyyli & huumori pitävät otteessaan karuun loppuun asti.

Olisin kuitenkin ehkä odottanut jotain enemmän, sillä lopputaistelu ei loppujen lopuksi ollut niin karmiva kuin kirjan alussa oleva ennustus ja kirjan edelliset osat antavat ymmärtää. Tuli vähän samanlainen fiilis kuin Jumalten sota - kirjan taistelun jälkeen. Se taistelu oli omasta mielestäni jopa kuviteltunakin ehkä hieman näyttävämpi.
   Tuo ennustus, josta puhun kuuluu seuraavasti:
Seitsemän puoliveristä kutsun sai.
Myrskyssä tai tulessa maailma luhistuu kai.
Viimeiseen hengenvetoon ei valapattoa näy.
Viholliset asein ovelle Kuoleman käy.

Kirja pelasi kuitenkin hyvin yhteen sarjan muiden osien kanssa, ja vaikka epäilin, etten kirjasta pitäisi Percyn sivuroolin tähden, niin rakastuin. Kirjassa Nicolla oli viimein isompi rooli yhtenä kertojista ja minua ovat aina kiehtoneet kirjoissa Di Angelon tapaiset pahat pojat. Nico ei ole paha puolijumala, vaikka onkin itsensä Kuolemanjumala Haadeksen jälkeläinen kuten on myös Sumua taitavasti hallitseva Hazel Levesque. 
   Nicon tarina on kiehtonut minua alusta asti, siitä hetkestä saakka kun Percy pelasti Nicon ja tämän siskon Biancan ja vei heidät Puoliveristen leiriin ystävänsä Grover Underwoodin ja Annabeth Chansen kanssa. Annabethillakin oli tässä kirjassa sinänsä aika pieni osa, muttei se minua haitannut, vaikka rakastankin Percabethia! Myös Groverista kuuli vain hieman kirjassa, mutta oli mukava nähdä, että tuo tuttu satyyri on edelleen hengissä ja on Sorkkajalkaisten neuvoston johdossa.

Olympoksen veri kuten muutkin Riordanin Percy Jacksonia käsittelevät kirjat - kreikkalaista mytologiaa käsittelevät kirjat - eteni tutulla kaavalla. Ennustus painaa raskaana niskassa, edetään kohti väistämätöntä kuolemaa ja lopputaistelua, matkalla jututetaan muutamaa jumalaa ja saadaan ystäviä sekä törmätään vanhoihin vihollisiin.
   Yllätyin siitä, kuinka hyvin Riordan onnistui nivomaan kaksi täysin erilaista juonta yhteen, niin että ne päättyivät lopulta kohdaten toisensa. Henkilökohtaisesti minua kuitenkin ärsytti se, että aina toisen loppuessa hetkeksi jännittävään kohtaan, alkoi toinen juoni pyöriä taas ovelasti yhteen nivottuna. Mutta se on vain loistavan kirjailijan merkki! Riordan todella tietää, kuinka koukuttaa nuoret lukijansa. Ja jopa minuun tuo kaava tuntuu yhä purevan loistavasti. 

Jään jännittyneenä odottamaan uutta kirjasarjaa Riordanilta, sillä seuraavaksi olisi kirjailijan tarkoitus perehtyä skandinaaviseen mytologiaan nyt kun Egypti ja Kreikka on käyty läpi (Kanen aikakirjat ja Percy Jacksonit). Ensi lokakuussa pitäisi ilmestyä uuden sarjan avausosa: Magnus Chase and the Gods of Asgard: The Sword of SummerMinä jään ainakin odottamaan innolla, sillä Magnus Chase.Annabeth Chase. Ei ole yhteensattuma. 

Olympoksen veri oli mahtavaa luettavaa, muttei kuitenkaan yltänyt Riordanin parhaimmistoon. Hän pystyy kyllä parempaankin, mutta sarja saatiin ainakin mukavasti päätökseensä. Ja vaikka se sattuukin hiukan, on aika sanoa hyvästi. Percyä ja muita tulee ikävä, mutta sen yli pääsee kyllä.


Arvosana: 4

Teos: The Blood of Olympus (Olympoksen veri)
Kirjailja: Rick Riordan

Suomentaja: Ilkka Rekiaro
Sarja: The Heroes of Olympus, #5 (Olympoksen sankarit)
Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2015
Sivuja: 476 (sis. sanasto)
Luettavaksi: Kustannusosakeyhtiö Otava
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...