perjantai 17. kesäkuuta 2016

Maria Turtschaninoff - Punaisen luostarin kronikat: Maresi

Kirjan sankaritar Maresi on tarkkasilmäinen ja tiedonhaluinen tyttö. Hän asuu pienellä saarella Punaisessa luostarissa, jonne miehillä ei ole pääsyä. Eräänä kevätaamuna luostariin saapuu säikähtäneen oloinen nuori tyttö, Jai. Vähitellen selviää, että Jai pakenee isänsä järjetöntä raivoa. Hurjaakin hurjempi tapahtumasarja käynnistyy, kun horisonttiin ilmestyy suuri purjelaiva - ei kai Jain isä joukkoineen ole tulossa? Maresin ja koko yhteisön neuvokkuus ja rohkeus pannaan äärimmäisen kovalle koetukselle. 

   Maresin vahvan tarinan suurena teemana on itsensä löytäminen - ja itsensä ylittäminen. Runollisen kaunis mutta henkeäsalpaavan jännittävä kerronta on lajissaan täysin kansainvälistä tasoa.








Sain kirjan joululahjaksi ja aloitin lukemaan sitä muutama viikko sitten, kun sovittiin Bibliofiilin päiväunia kirjallisuusblogin Marin kanssa, että tehdään yhdessä kirjasta myös video. Ja minua jännittää ihan tavattomasti! En ole ikinä tykännyt omasta äänestäni, vaikka viime syksynä koulussa tehty Figuuri - projekti auttoikin minua hyväksymään sen hieman paremmin, sillä toimin haastattelijana ja nauhoitin haastattelut puhelimeeni ja kuuntelin ne sitten, jolloin ne oli helpompi kirjoittaa. Figuurista voisin ohimennen kertoa tässä samalla sen verran, että se on Sataedu Nakkilan kuvallisen ilmaisun opiskelijoiden oma julkaisu, jonka tekevät toisen vuoden opiskelijat joka vuosi yhdessä valokuvaajien ja Nakkilalaisten yritysten kanssa. Se projekti joko yhdistää ja parantaa luokan ryhmähenkeä tai sitten se voi jopa hajottaa ihmissuhteita, mikäli asioista ei puhuta.
   En kyllä tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa. Kesälomaa ei ole ollut kuin 15 päivää ja minä mietin jo viimeistä vuottani ammattikoulussa ja graafikon opinnoissani. Voi stressi, etkö voisi mennä pois edes muutamaksi viikoksi? Ehkä mä vielä saan itseni lomafiilikselle... Tosin, minun tuurillani se tapahtuu viikkoa ennen koulun alkua.

Teen parhaani tehdäkseni tästä postauksesta edes vähän erilaisen kuin mitä huomenna tai sunnuntaina ulos tuleva video tulee olemaan. Yritin jo tänään kuvata jotain, mutta se meni kamalaksi räpeltämiseksi ja miettimiseksi, kun en ollut käsikirjoittanut, mitä aion sanoa. Käsikirjoituksen kanssa meni hetken aikaa ja siinä on ainakin osittain samoja asioita kuin tulee tässä bloggauksessakin olemaan. Kirjavideo tulee olemaan ensimmäiseni ja kaiken lisäksi en ole itse kuvannut koskaan videota itsestäni. Tottakai olen katsonut jotain vanhempien lapsuusaikanani kuvattuja videoita, mutta se nyt on ihan eri asia kuin kuvata itse video, jossa puhuu ja näkyy itse. Astun videon tehdessäni järjettömän ison kynnyksen yli täysin pois mukavuusalueeltani, joten älkää heti ampuko minua alas. Video löytyy viikonlopun aikana youtubekanavaltani, jonka pääset tilaamaan tästä.


Ihan ensimmäiseksi on pakko sanoa, että kirjan kansi on todella kaunis ja luulen, että se liittyy yhteen kirjan tapahtumaan. En kerro mihin, jotta vältytään spoilereilta jos joku lukija ei ole Maresia vielä lukenut. Visuaalisesti katsoen kansi on onnistunut hyvin, mutta tekstin kultainen tausta on hieman ärsyttävä, koska se heijastaa ja estää näin mustaa tekstiä näkymästä hyvin. Tänään kun kokeilin kuvata kirjavideota, en saanut Maresin kannen tekstiä näkymään, jos en vienyt puhelintani lähes kiinni kirjaan. Ehkä tässä kohdassa olisi graafikko voinut hieman miettiä tarkemmin? En lähde kuitenkaan sen enempää morkkaamaan, koska kenen tahansa töistä löytyy lähes aina jotain parannettavaa, jopa minun. Enkä minä ole ainakaan vielä mikään rautainen ammattilainen alallani.
   Hahmoista omia suosikkejani olivat Maresi, sisar O ja Jai. Myös muut kirjan hahmot olivat hyviä ja jotkut niinkin ihania, ettei heistä vain voinut olla pitämättä. Joukkoon mahtui kuitenkin myös yksi vahva inhokkihahmo ja se on Jain isä, Sarjan, tarinan pahis. Hahmo oli mielestäni todella inhottava ja pelottava tyyppi - sillä ei kuka tahansa hautaa omaa tytärtään elävältä -, mutta ilman häntä tarinasta puuttuisi jokin juonen kannalta olennainen osa.

Mitään kielioppi- tai kirjoitusvirheitä en kirjasta löytänyt, enkä edes jaksanut etsiä. Niitä on aina. Mikään teksti ei yleensä ole 100% virheetöntä, vaikka se olisikin luettu valmistumisen jälkeen kymmeneen kertaan uudestaan ja tehty korjauksia jopa yhdessä kustannustoimittajan kanssa. Olen nykyään lukijana sellainen, etten muutenkaan jaksa etsiä virheitä jos en sitten korjaa tai oikolue jonkun toisen tekstiä.
   Mielestäni kirjan teksti ei ole mitään normikokoisesta tekstistä (about 12 tai 14 pistettä) poikkeavaa. Itselläni on huono kaukonäkö, mutta lukiessanikin käytän nykyään yleensä laseja - ei kai siitä haittaakaan ole? Tekstistä saa hyvin selvää, vaikka joitain kappaleiden alussa olevia isoja kirjaimia joutuu arvailemaan. Mutta ne sopivat mahtavasti kirjan tyyliin!

Lopputulos: Tykkäsin kirjasta paljon, vaikka sen lukeminen veikin vähän reilun 2 viikkoa. Se johtuu siitä, että minulla on paljon muutakin luettavaa ja minun pitäisi saada erityisesti Ehtoolehto - sarja luettua ennen lokakuuta, koska silloin on Porin Teljän seurakunnan kirjallisuuspäivät, jonne minä menen kirjasarjasta keskustelemaan ihmisten kanssa ja kertomaan siitä mielipiteeni.
   Maresi oli kivaa, rentoa ja vähän erilaista luettavaa verrattuna siihen, minkälaisia kirjoja yleensä luen. Luen yleensä hieman vauhdikkaampia kirjoja, mutta olen ihminen, jolla pitää olla joku vähän rennompi kirja sekä vauhdikkaampi kirja kesken samanaikaisesti. Toista luen yleensä päivisin ja toista iltaisin, koska olen ihminen, joka näkee helposti erityisesti painajaisia. Joten en uskalla enää lukea mitään hirveän vauhdikasta kirjaa iltaisin.

Kirja sopii nuorille, nuorille aikuisille ja aikuisille, jotka tykkää lukea rikaskielistä, ystävyydestä ja itsensä ylittämisestä kertovia kirjoja.


Teos: Punaisen luostarin kronikat: Maresi
Kirjailija: Maria Turtschaninoff
Suomentaja: Marja Kyrö
Sivuja: 212

Kustantaja: Tammi
Suosittelenko, kenelle: Kyllä! Kirja sopii kaikille vaikka onkin nuortenkirja
Mistä minulle: joululahja
Arvosana: 4

3 kommenttia:

  1. Hauskaa, että olet innostunut kokeilemaan kirja-arvostelua myös videomuodossa!

    Blogissani on sinulle haaste: https://kirjavarkaantunnustuksia.wordpress.com/2016/06/29/unpopular-bookish-opinions-haaste/

    VastaaPoista
  2. Oi sulla on tosi kivan olonen blogi, ja luet aika samanlaisia kirjoja kun itekin! Hassua etten vaan muista törmänneeni tännekään aiemmin. Täyty heti liittyä lukijaksi! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa lukijaksi! Kävin itsekin katsomassa sun blogia ja aloin lukijaksi. Toivottavasti viihdyt :)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...