perjantai 18. marraskuuta 2016

Timo Parvela - Ella ja jättipotti

Minä olen Ella. Olen vieläkin toisella luokalla. Meillä on mukava luokka ja mukava opettaja. Tai oli. Opettaja nimittäin katosi ja me voitimme lotossa jättipotin.
- Entä jos opettajan vaimo on siepannut opettajan? minä kysyin. 
- Eihän se ole mahdollista. Hehän ovat naimisissa, Hanna epäili. 
- Meidän isä sanoo, että äiti sieppasi hänet alttarille, sanoi Pate. 
- Ja äiti sanoo, ettei olisi siepannut, jos olisi tiennyt, ettei kukaan suostu maksamaan lunnaita, hän jatkoi.

Ella ja jättipotti on neljästoista Ella-kirja. Tällä kertaa ystävykset löytävät lottokupongin, hukkaavat sen, etsivät alibia, seuraavat johtolankaa, tyhjentävät askarteluvaraston ja täyttävät sen taas. 

Jaksoin elämäni ensimmäistä kertaa kuunnella äänikirjan. Tosin syy saattaa olla siinä, että ostin Elisa Kirja - palvelusta vahingossa äänikirjan, kun piti ostaa e-kirja. Parempi näin. Kuuntelin äänikirjana Timo Parvelan neljännentoista Ella -kirjan: Ella ja jättipotti. Tätä ennen olen lukenut vain kaksi Ella -kirjaa siinä missä eräs ystäväni on lukenut kaikki ilmestyneet Ella -kirjat.
   Timo Parvela on yksi suosituimmista lasten- ja nuortenkirjailijoista. Enkä yhtään ihmettele miksi, sillä kirjojen kieli on sujuvaa ja hyvin ymmärrettävää ja kirjoja on mukava lukea ja kuunnella. Äänikirjan lukijana toimii tunnettu suomalaisnäyttelijä, Jukka Rasila. Rasila osaa lukea tekstin niin elävästi, että näet tarinan tapahtumat silmiesi edessä kuin elokuvana.

Kirjassa Ella ja kumppanit selvittävät aluksi, kuka on ryöstänyt heidän opettajansa, kun tämä ei ilmaannukaan kouluun heitä opettamaan. Selviää että myös opettajan vaimo (B. luokan opettaja) on myös kadonnut. Pian käy ilmi, että opettajapari on sairaalassa, sillä he saavat toisen lapsen. Tarinan pääasia ei kuitenkaan ole tässä, sillä varsinainen juttu on siinä, että Ella ja kaverit löytävät kadulta lottolapun ja voittavat sillä miljoonan. Enempää en uskalla juonesta paljastaa, jotta kukaan ei menetä haluaan kuunnella tätä äänikirjana tai lukea sitä itse.

Pidin kirjassa erityisesti hieman pahansuisesta Pukarista. Myös Ella yltää suosikkeihini. Kirjasta ei puutu huumoria ja se sopii erinomaisesti luettavaksi kaikenikäisille. 
Teos: Ella ja jättipotti, Ella ja kaveri #14
Sarja: Ella ja kaverit
Kirjailija: Timo Parvela
Kustantaja: Tammi
Äänikirjan lukija: Jukka Rasila
Sivuja: 146 (kirja)
Suosittelenko, kenelle: Kaikille Ella -faneille
Mistä minulle: Elisa Kirja -palvelu
Arvosana: 4

torstai 17. marraskuuta 2016

Holly Black & Cassandra Clare - Magisterium: Kuparikoura

Salaisuudet syvenevät maagien koulussa Magisteriumissa.
Callumin kesäloma ei ole samanlainen kuin muilla lapsilla. Kun hän alkaa epäillä, että hänen isänsä suunnittelee sekä hänen että hänen lemmikkisutensa tuhoamista, hän pakenee takaisin kouluun. Siellä selviää, että joku on varastanut salaperäisen kuparikouran, aseen, joka voi tuhota kaaoksen voimia käyttävän maagin.
Etsiessään syyllistä Call ja hänen ystävänsä huomaavat jahtaavansa salaisuutta, joka on vaarallisempi kuin he ikinä osasivat kuvitella.

Kuparikoura on Rautakokeen jatko-osa.




Ihan aluksi: Kiitos Otavalle arvostelukappaleesta!Naru Callumin kaulan ympärillä kiristyy entisestään. Callumin kesäloma on kaukana mukavasta, koska oma isä yrittää ''parantaa'' hänet. Eli siis poistaa Constantine Maddenin sielun poikansa sisältä. Callum rakentaa mielessään listaa, jossa on asioita joita Pimeydenvaltias todennäköisesti tekisi ja mitä ei tekisi. Mitä enemmän tuon listan plussapuoli kasvaa, sitä enemmän Callia pelottaa tulevaisuuden kannalta. Call pakenee ensin isäänsä ja myöhemmin karkaa Magisteriumista Aaronin ja Tamaran kanssa pysäyttääkseen Alastairin aikeet antaa voimakas ase, Alkahest, Magisteriumin entiselle mestarille ja Kuoleman Vihollisen oikealle kädelle, Josephille. 

Jälleen kerran Call kohtaa pelastusretkellään niin ystäviä kuin vihollisiakin ja joutuu kohtaamaan suuria vaaroja lähtiessään Magisteriumista. Callista paljastuu lisäksi aivan uusi puoli ja hän löytää itsestään aivan uuden kyvyn. Haluaisin kertoa enemmänkin, mutten voi jotten pilaa lukukokemusta, jos päätät lukea kirjan. (Lue ehdottomasti!)

Jälleen kerran lukiessa sai todellakin jännittää. Kirja herätti monia tunteita, kun tapahtumat etenivät. Välillä jopa oikeasti pelkäsin Callin puolesta. Kirjassa ei ollut juurikaan kielioppivirheitä ja vaikka niitä muutaman löysin, eivät ne haitanneet lukukokemusta, koska tiedän, että kirjan kirjoittaminen ja sen editointi on melkoinen operaatio. Suomentaja Inka Parpola ja häntä ennen Cassandra ja Holly ovat tehneet aivan mahtavaa työtä taas kerran. Jään jännityksellä odottamaan, mitä jatko tuo tullessaan!
   Kirjan kansi on shokeeraavan upeannäköinen ja jo pelkästään se houkuttelee lukemaan.

Lempihahmojani kirjoissa ovat edelleen mestari Rufus, Callum Hunt ja Aaron. Tamaraa en maininnut, koska en pidä häntä niinkään suosikkinani. Oikeastaan minusta on vähän ärsyttävää, että Tamara kantaa aina huolta Aaronista, harvoin Callumista.
   Callumin välit isäänsä eivät ole sen paremmat kuin loman alussakaan, oikeastaan ne ovat jos mahdollista, vielä kireämmät. Varsinkin sen jälkeen, kun Call löytää sutensa köytettynä patteriin vahvalla rautaketjulla. Loppua kohden heidän välinsä lämpenevät ehkä ihan vähän, mitään suurta muutosta ei tapahdu.

Kuparikoura on täynnä käänteitä, ihmeitä ja yllätyksiä. Kirjan juonta on mahdoton arvata etukäteen eikä se jätä kylmäksi kuten ei Rautakoekaan tehnyt. En malta odottaa seuraavia osia!
   Suosittelen kirjaa kaikille Rautakokeen lukeneille ja kaikille fantasiannälkäisille, jotka miettivät mitä lukea Harry Potterin ja Percy Jacksonin jälkeen.


Teos: Magisterium - Rautakoe
Alkuperäinen nimi: 
The Copper Gauntlet
Kirjailija(t): Holly Black & Cassandra Clare
Suomentaja: Inka Parpola
Sivuja: 253
Mistä minulle: Arvostelukappale, Kustannusosakeyhtiö Otava
Suosittelenko, kenelle: Kaikille fantasiannälkäisille iästä riippumatta
Arvosana: 4

keskiviikko 16. marraskuuta 2016

J.K Rowling, John Tiffany ja Jack Thorne - Harry Potter ja kirottu lapsi



Kahdeksas tarina. Yhdeksäntoista vuotta myöhemmin.
  
Harry Potterilla ei ole koskaan ollut helppoa, ja vaikeuksia riittää nytkin kun hän on taikaministeriön ylityöllistetty virkamies, aviomies ja kolmen kouluikäisen lapsen isä. Samaan aikaan kun Harry kamppailee esiin pyrkivän menneisyytensä kanssa, hänen nuorin poikansa Albus joutuu ottamaan vastuksekseen suvun henkisen perinnön taakan. Menneisyyden ja nykyisyyden sulautuessa pahaenteisesti yhteen sekä isä että poika oppivat ikävän totuuden: toisinaan pimeys nousee odottamattomista paikoista.



Viimeisestä Potterista ehtikin vierähtää jo hyvä tovi. Kun kuulin vuoden alussa, että J.K Rowling julkaisee uuden kirjan, joka katkaa Harry Potterin tarinaa siitä, mihin viimeinen kirja jäi, aloin heti odottaa marraskuuta ja kirjan suomenkielistä julkaisua. Monet ovat arvostelleet kirjan surkeaksi fanfiktioksi, joka ei ole lainkaan kuten edelliset Potterit. Moni on sanonut pettyneensä siihen, että kirja ei ollutkaan romaani vaan näytelmä. Minua tuo seikka ei haittaa, enkä ymmärrä miksi kirjaa on sanottu huonoksi fanfiktioksi... Olen sen tason Potterfani, että on aivan sama onko Potterkirjani näytelmä vai romaani, koska luen sen joka tapauksessa. 
   J. K. Rowlingin lisäksi teoksen kirjoistustyössä ovat olleet mukana John Tiffany ja Jack Thorne. Tästä huolimatta teos tuntui eheältä, kirjoittajat ovat selvästikin onnistuneet saavuttamaan yhteisen äänen ja Harry Potter ja kirottu lapsi tuntui liittyvän aiempien seitsemän teoksen perään saumattomasti. 
   Tämän ja kaikkien edellisten Pottereiden suomentaja, Jaana Kapari-Jattaa mukaillen voin sanoa, ettei kirja eroa paljon edellisistä osistaan, vaan nivoutuu huomaamattoman hyvin muiden kanssa yhteen tuoden (sillä siinä on yllättävän paljon tuttua) edellisten tarinoille sen pienen lisäsisällön, jota varmasti moni on kaivannutkin. Myös minua jäi aikanaan häiritsemään, kun seitsemäs kirja loppui niin selittämättömästi. Nyt sain ainakin osaan kysymyksistäni vastauksen ja olen enemmän kuin tyytyväinen. 
   Kapari-Jatta on tehnyt kirjaa kääntäessään aivan uskomattoman hyvää työtä jälleen kerran. On itse asiassa hänen ansiotaan, että suomenkielestä ylipäänsä löytyy sanaa Tylypahka. Jaana on keksinyt käännöksiin myös muita sanoja. Hieman ärsyttää, että loitsuista lähtevät salamat (jos sitä haluaa siksi kutsua) ovat muuttuneet salamiksi, muuten ei ole valittamista.
   Haluaisin kovasti keskustella lukemastani, mutta tiedän etten voi paljastaa liikaa ja pilata jonkun lukukokemusta kertomalla liikaa kirjan tapahtumista. Tähän kohtaan sopii mainiosti Scorpiuksen kirjassa sanoma lause ''Vau. Iik, Nörtti minussa tärisee''. Lause on osuva ja huvittava, sillä se pieni kirjanörttilukutoukka-Potterfani, joka sisälläni elää, lähes hyppii ilosta täristen. Enkä edes liioittele. 


Aikaisempien teosten päähenkilöt ovat nyt nelikymppisiä aikuisia, joilla on omat haasteensa työn ja lastenkasvatuksen kanssa. Kirottua lasta tähdittää Harryn toinen poika Albus, joka on lähdössä ensimmäistä kertaa Tylypahkaan. Teos alkaa siis siitä, mihin Kuoleman varjelukset päättyi. Junassa hän tapaa loppuelämän ystävänsä, Scorpiuksen, joka paljastuu Draco Malfoyn pojaksi (vaikka lapsen syntymästä onkin liikkeellä outoja huhuja). Harry pelkää olevansa huono isä Albukselle ja heidän suhteensä kipuilu on keskeistä teoksessa.

Kuten Harry aikanaan myös Albus pelkää joutuvansa lajitelluksi Luihuisen tupaan. Hän ei suostuttele hattua lajittelemaan häntä Rohkelikkoon kuten Harry aikanaan, vaan hänet lajitellaan ensimmäisenä Potterina Luihuiseen. Tästä syystä Albuksesta tulee melko epäsuosittu koulussa eikä koulu ole hänelle toinen koti kuten Harrylle oli aikanaan. 
   Albus ja Scorpius muistuttavat kovasti Harrya ja Ronia, (vaikka Scorpius on Draco Malfoyn poika) sillä he joutuvat monesti ongelmiin. Hermionea edustaa hänen ja Ronin tytär, Rose, vaikka hänen roolinsa teoksessa on häviävän pieni. Uusien tuttavuuksien lisäksi moni hahmo aiemmista kirjoista vierailee teoksessa. Yhden hahmon vierailusta ilahduin erityisesti, mutten halua mainita hänen nimeään, jotta en spoilaa liikaa. 


Tapahtumat saavat välillä paljon vauhditusta ja Albuksen kahdesta ensimmäisestä kouluvudesta kerrotaan vain muutamia katkelmia, kunnes kolmannen vuoden alussa päästään itse asiaan ja varsinainen seikkailu alkaa. Sen jälkeen miljöö vaihtuukin pökerryttävää tahtia ja voin vain kuvitella millaisia haasteita teos asettaa lavastajille. Itse näin tapahtumat mielessäni elokuvana. 
   Yllätyin suuresti huomatessani, että pidin aikuistuneesta Dracosta huomattavasti enemmän kuin teini-Dracosta. Isyys pukee Dracoa hyvin ja hän tuntuu hetkittäin jopa Harrya fiksummalta. Hetkittäin Draco ja Harry tuntuvat olevan kuin hyviä ystäviä. Dracosta paljastuu kirjassa enemmän herkkä puoli, joka oli hänen kouluvuosinaan jossain piilossa. 


Rakastuin kirjaan koko sydämestäni ja välillä oli todella vaikea olla itkemättä joissain kohdissa. Kuten edelliset Potterit, myös tämä herättää voimakkaita tunteita laidasta laitaan. Mikäli kirja herättää jotain tunteita, se on silloin onnistunut teos. 
   Huumoria teoksesta ei kuitenkaan puutu ja välillä se yllättää aivan odottamattomissa tilanteissa. Kokonaisuutena siis oikein onnistunut teos, joka syventää valhomaailmaa ja laajentaa sitä, mistäKuoleman varjelusten viimeinen luku antoi maistiaisen. Kaikkia hahmoja ei tähän ole saatu mahdutettua, mutta oikein toimiva lisä, johon kannattaa ehdottomasti tutustua.  



Teos: Harry Potter ja Kirottu lapsi, osat yksi ja kaksi
Alkuperäisnimi: Harry Potter and the Crused Child, Parts one and two
Kirjailija: J.K Rowling
Suomentaja: Jaana Kapari-Jatta

Sivuja: 446
Kustantaja: Tammi
Suosittelenko, kenelle: Ehdottomasti jokaiselle Potterfanille!
Mistä minulle: Ostettu, Suomalainen Kirjakauppa
Arvosana: 5

torstai 10. marraskuuta 2016

Jouluisia kirjanmerkkejä

Yleensä pyrin pitämään kirjablogini ja myyntijutut ihan erikseen, mutta nyt on niin kivoja tuotteita, että pakko vähän mainostaa täälläkin. Kyseessä nimittäin enkelin ja sulanmuotoinen kirjanmerkki. Hintakaan ei ole päätähuimaava ja ne ovat kiva lahjaidea.

Kirjanmerkkejä voi tilata minun kauttani 11.marraskuuta alkaen. sulkakirjanmerkin hinta on 4,90€ ja enkelin 3,90€. Hintoihin lisätään 1€ toimituskulu ja nämä kulkevat kirjeenä pidempiäkin matkoja. Ostajan kanssa sovitaan postimaksuista.

Kummankin kirjanmerkin materiaali on metalli ja niissä on kivat tupsut. Katso kuva alta.



Ilmoita minulle viimeistään 1.joulukuuta montako merkkiä tilaan sulle! (:

maanantai 7. marraskuuta 2016

John Stephens - Kirja aikojen alusta: Kohtalon kirja

Fantasiaklassikoista ammentavan vauhdikkaan trilogian päätösosa!
Smaragdiatlas, Tulikronikka ja nyt Kohtalon kirja – yhdessä ne ovat Kirja aikojen alusta. Kun nämä kolme muinaista kirjaa yhdistetään, niiden voimaa ei voi vastustaa mikään.
Sisarusten Katen, Michaelin ja Emman seikkailu huipentuu trilogian kolmannessa osassa, jossa heidän täytyy löytää kolmas vanha kirja, Kohtalon kirja, ennen Karmo Magnusta. Päätösosan keskiöön nousee nuorin sisaruksista, Emma, joka joutuu matkalle tuonpuoleiseen. Hirmuisten aaveiden ja hirviöiden lisäksi Emman täytyy uskaltaa kohdata pimeys omassa sisimmässään. Hänen on myös opittava hallitsemaan Kohtalon kirjan voimia. Vain siten hän sisaruksineen voi voittaa lopullisen taistelun Karmo Magnusta vastaan...

Huh, mikä mahtava seikkailu! Sain juuri luettua Kirja aikojen alusta -trilogian päätösosan, josta edeltäjiensä tavoin ei toimintaa puuttunut. En voi arvostella kirjaa paljastamatta edellisistä osista asioita, joten lue omalla vastuullasi.


Tässä kirjassa ääneen pääsi sisaruksista nuorin, tulisieluinen Emma. Kirjassa seurataan Emman kasvua ja samalla hänen matkaansa kuoleman jälkeiseen maailmaan, mihin hänen kirjansa, Kohtalon kirja, on piilotettu. 
   Kirja löytyy sisarusten vihollisen, itsensä Karmo Magnuksen avulla, kun tämä irrottaa Emman sielun ruumiista ja yhdistää sen osittain kirjaan. Emma ei ehdi kytkeytyä täysin kirjaan ja joutuu siksi myöhemmin matkaamaan yksin kuoleman jälkeiseen maailmaan, muttei tyttö jää sielläkään neuvottomaksi, vaikka paikka onkin Karmo Magnuksen vallan alla aivan kamala. Hän saa jopa apua yllättävältä taholta. Emman tehtävä on vapauttaa ihmisten sielut ja hän tekeekin sen lopulta kysymällä yhden ainoan kysymyksen: Rakastitko koskaan ketään? Tuo kysymys on hyvä meidän ihan jokaisen muistaa muutenkin kuin vain kirjan sivulla olevana tekstinä, sillä itse uskon, että jos jatkoa on kuolemankin jälkeen, se on aika merkityksetöntä ja tyhjää, mikäli et elämäsi aikana oikeasti rakastanut ketään.

Emman seikkaillessa muut valmistautuvat sotaan. Kate kohtaa jälleen Rafen ja heidän piilopaikkansa valloitetaan vihollisen käyttöön, jotta tämä voi odottaa Emmaa ja aiheuttaa koko maailman tuhon. Michael ja Kate ovat pikku hiljaa menettämässä kirjojensa hallinnan ja maailma on luhistumassa jo ilman Karmo Magnuksen aikeitakin.
   Lasten hyvä ystävä ja suojelija, Gabriel löytää lasten vanhemmat ja opastaa heidät melkein lasten luo ennen omaa kuolemaansa. Minua Gabrielin kuolema kosketti ja järkytti aivan kuten tohtori Pymin, sillä opin kunkin kirjan aikana rakastamaan kumpaakin lasten opastajaa, vaikka Pym olikin valehdellut lapsille melko pahasti.

Kirjassa koetaan niin ilon kuin surunhetkiäkin menetysten, jälleennäkemisten ja hyvästien muodossa, mutta juuri se tekee siitä uskottavan, sillä ilman näitä pieniä piirteitä mikään fantasiakirja ei välttämättä toimisi. Rakastin tätä kirjaa ihan yhtä paljon kuin edeltäjiäkin. Lopussa Katen harteilta katoaa se valtava paino ja stressi, joka hänellä on kaikki ne vuodet ollut mukanaan, kun hän on huolehtinut sisaruksistaan.
   Kirja on hyvin käännetty, ja koska en taaskaan lukenut sillä silmällä että olisin etsimällä etsinyt kirjoitusvirheitä, en niistä myöskään jaksa huomauttaa. Kirja sopii luettavaksi alakouluikäisistä ylöspäin. Tapahtumat eivät etene liian nopeasti, vaan lukija pysyy hyvin kärryillä tapahtumien edetessä. Kirjan aikana saa itkeä ja nauraa, mutta se myös järkyttää hieman jos elää täysillä tarinan maailmassa mukana kuten itselläni on tapana, oli kirja mikä tahansa. Kaikille fantasiannälkäisille lukijoille kirja on aivan omiaan. Sarja saattaa hyvinkin olla vastaus siihen, mitä lukea Percy Jacksonin, Magisteriumin ja Harry Potterin jälkeen.


Teos: Kirja aikojen alusta: Kohtalon kirja
Alkuperäisteos: 
The Black Reckoning. Emerald Atlas 3

Kirjailija: John Stephens
Suomentaja: Kaisa Kattelus
Kannen kuva: Steve Stone
Sivuja: 302
Kustantaja: Tammi
Mistä minulle: Elisa kirja, e-kirja
Suosittelenko, kenelle: Kaikille fantasiaa rakastaville!
Arvosana: 5
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...