torstai 29. maaliskuuta 2018

Anders Vacklin & Aki Parhamaa - Sensored Reality 1: Beta



"Oletko koskaan lentänyt lohikäärmeen selässä, pomppinut parkouria katolta toiselle tai iskenyt nyrkin samuraihaarniskan läpi? 

Tervetuloa vuoteen 2117. Ilmastonmuutos ja merenpinnan kohoaminen ovat todellisuutta. Mereen vajonneesta Helsingistä, Pohjolan Venetsiasta, on tullut peliteollisuuden mekka ja videopelaamisesta elämäntapa.


Kun 16-vuotiaan Bugin isä yllättäen menehtyy, hän joutuu muuttamaan Meri-Tokiosta äitinsä vanhaan kotikaupunkiin Helsingin kaupunkisaareen. Kapinallinen ja itsepäinen tyttö viettäisi päivät mieluummin pelikonsolillaan kuin uudessa koulussa, jossa kaikki menee pieleen ensi hetkestä alkaen. Bugin elämä muuttuu, kun animoitu videopeli-lohikäärme kutsuu hänet betatestaajaksi keskiajan Japaniin sijoittuvaan ninjapeliin. Uhkarohkea Bug ei voi vastustaa kiusausta. Hän vetää ylleen uuden sukupolven pelipuvun ja löytää itsensä maailmasta, jota ei tiennyt olevan olemassakaan. Pelissä Bug kohtaa ninja-sensein, joka opastaa häntä tiellä salamurhaajaksi. Sensorein varustettu puku saa henkeäsalpaavan seikkailun tuntumaan siltä kuin se olisi todellisuutta - kunnes se yllättäen onkin. Bugin suurmestarilta omaksuma kurinalaisuus ja taistelutaidot tulevat kipeästi tarpeeseen, kun arki- ja virtuaalitodellisuus kammottavalla tavalla sekoittuvat..."

Lue lukunäyte kirjasta, täältä.


Sain muutaman muun bloggarikollegan tavoin kustantajalta mahdollisuuden lukea Anders Vacklinin ja Aki Parhamaan kirjoittaman Beta -sarjan avausosan ennakkoon. Kirjailijat olivat viime vuonna YA-kirjallisuustapahtumassa Helsingissä kertomassa kirjasarjastaan, mutta itse en valitettavasti kuullut sitä osuutta, koska porilaisena en tunne Helsinkiä ja oikean paikan löytäminen vei aikaa, vaikka olin ihan ajoissa Helsingissä. Kiinnostuin Betasta heti, kun näin sen Tammen kirjakatalogissa ja se onkin siitä asti ollut lukulistallani.


Aki ja Anders ovat onnistuneet kirjoittamaan mukaansatempaavan ja vauhdikkaan tulevaisuuden Helsinkiin sijoittuvan kirjan, jossa Helsinki on miltei kokonaan veden vallassa ilmastonmuutoksen seurauksena ja paikasta toiseen kuljetaan vesibusseilla tai -takseilla. Kirjassa peleillä on iso osa, sillä päähenkilön, 16-vuotiaan Bugin, äiti on töissä suuressa pelifirmassa, Realdream Interactive Studiosin johtajana ja sekä hän että Bug rakastavat pelaamista. Äiti jopa kannustaa tyttöään pelaamaan, mikä minusta oli jollain lailla mielenkiintoinen tieto, sillä en tiedä kovin monia vanhempia, jotka nimenomaan kannustaisivat lapsiaan pelaamaan. Yleensä päinvastoin, mikä on mielestäni todella harmillista, koska peleistä on oikeasti paljonkin hyötyä kuten lukemisestakin.
   Kirjan ihmisten elämä pyörii muutenkin pitkälti teknologian ja pelien ympärillä, sillä tulevaisuuden Helsingissä teknologia on kehittynyt huomattavasti enemmän jopa siitä, missä pisteessä nykyään ollaan. Mielestäni tuo seikka oli erittäin mielenkiintoinen, koska olen itsekin yrittänyt kirjoittaa tarinaa, jossa teknologia olisi edennyt eteenpäin, mutta en ole tehnyt tarpeeksi pohjatyötä onnistuakseni. 

   Edistynyt teknologiateollisuus näkyy pelien lisäksi myös Bugin kotona hyvin monipuolisesti - he  hommaavat asuntoonsa älytapetit, joiden avulla voi luoda kotiinsa esimerkiksi viidakkomaiseman, ja lukea sähköpostinsa näppärästi virtuaaliälyn avustamana.Vastaavanlaisia älytapetteja taisi aiemmin olla Minna Lindgrenin Ehtoolehto -sarjan viimeisessä osassa jos en väärin muista. Lisäksi pian ilmestyy täysin uudenlainen videopeli, joka on Bugin äidin salainen projekti, josta on tullut eräänlainen inside juttu äidin ja tyttären välille.
   Bug ei tullut minulle hahmona hirveän tutuksi, koska hänen vapaa-aikansa kouluajan ulkopuolella tuntuu koostuvan enimmäkseen pelaamisesta, ja vaikka minuakin pelit kiinnostavat, en ole ainakaan toistaiseksi juurikaan pelannut, koska en omista konsoleita tai edes televisiota, josta luovuin vuosi sitten saadakseni kirjoille lisätilaa, jota todellakin tarvitsin kipeästi.
   Bugin ja hänen äitinsä lisäksi myös muut helsinkiläiset - jopa Bugin opettajat ja koulun rehtori - pelaavat paljon. Pelit ovat koko kirjan kantava voima, mutta ainakaan minua se ei haitannut.

Uuden pelin myötä Bug pääsee testaamaan aistimuksia välittävää peliasua, joka tuo mukaan aivan omanlaisensa kiehtovan ulottuvuuden. Kirja on kuitenkin selkeä dystopia tulevaisuudesta - siitä mitä tulevaisuus voisi olla, jos digitaalinen teknologia jatkaisi kasvuaan ja siitä tulisi tärkeä ja iso osa ihmisten arkipäivää.

   Kauhukuvien lisäksi kirja näyttää kuitenkin myös pelaamisen hyötyjä, sillä pelit peliasuineen kannustavat liikkumaan kuten tosielämässä vaikka Pokemon GO tai kesällä ilmestyvä Harry Potter GO on jo tehnyt. Lisäksi pelaaminen kehittää mm. Bugin mielen- ja kehonhallintaa.

Kirjan maailma oli erityisen mielenkiintoinen, sillä se keskittyy ilmastonmuutoksen ja siitä aiheutuneen veden pinnan kohoamisen jälkeiseen elämään ja siitä selviämiseen. Vaikka en juurikaan tunne Helsinkiä, kirjassa se, vaikka onkin jäänyt veden alle, on kuvattu niin taitavasti, että minunkin oli helppo elää siellä kirjan henkilöiden mukana. Samaa sanoi myös Kirjapöllön huhuiluja -blogin Heidi. Itseäni jäi askarruttamaan, millaista elämää Helsingin veden alle jääneessä osassa nykyään olisi. Toivottavasti siihen saadaan vastaus seuraavissa osissa.

Romantiikkaa kirjassa ei juurikaan ole, mikä ainakin minusta oli hyvä asia, koska henkilökohtaisella tasolla jo jonkin aikaa kaikki romantiikka on tullut korvista ulos. Ehkä siksi keskityn itsekin tarinoissani nykyään romantiikattomaan maailmaan.

Tämä kirja saattaisi pelimaailman ja pelaamisen takia kiinnostaa erityisesti poikia, vaikka kirja murtaakin taitavasti yleiskäsityksen, että pelaaminen olisi vain poikien juttu. Tiedän itsekin monia tyttöjä ja naisia, jotka pelaavat. En uskalla ihan vielä laskea itseäni heihin, sillä minulla on vielä paljon oppimista.

   Ensimmäiset parisataa sivua petaavat taidokkaasti asetelmaa tiivistyvälle jännitykselle ja toiminnalle, joka saa odottamaan jatko-osia. Ne on aivan pakko lukea!
   Laura Lyytisen suunnittelema kansi vielä vahvistaa kirjan mystisyyden ja toiminnallisuuden tuntua. Jään innolla odottamaan, mitä jatkossa seuraa.

Postaus on osa Tammen blogikiertuetta. Kiitos Kustantajalle.


Teos: Sensored reality - Beta
Sarja: Sensored reality
Kirjailijat: Anders Vacklin & Aki Parhamaa
Kansi: Laura Lyytinen
Sivuja: 327
Julkaistu: maaliskuussa 2018   
Kustantaja: Tammi
Mistä minulle: Arvostelukappale kustantajalta, pdf, myöhemmin kirja
Suosittelenko, kenelle: Yläasteikäisille pelien ystäville, jotka lukevat
Arvosana: 4

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Risut, ruusut, ideat ja kirjavinkit ovat kaikki tervetulleita!